Tarkastelen maalauksissani paikoilleen jääneitä muistoja vuosien etäisyyden päästä: lapsuuden synkissä maisemissa aika on pysähtynyt, ja lapsen tilalla on nyt aikuinen.

Työskentelyni on valikoitunut sekä muistojen että pysähdyksen kanssa yhteensopivaksi: maalaan öljymaalia ohuesti kerrostaen, useita kymmeniä versioita ja luonnoksia kuukausien ajan luoden, ja kuva-aiheeni ovat lähes jumiutuneina liikkumattomiksi. Katsojalla on tilaa vuoroin kokea ja peilata omia tunteitaan, vuoroin asettua joko ulkopuolisen todistajan tai sivustakatsojan rooliin.

Kaiken läpi kulkee uhmakas elinvoima.